-
AI-agenttien rakentaminen: lupaava alku vai vasta ensiaskeleet?
Tekoälyagenttien kehitys kiihtyy – mutta ovatko ne valmiita tuotantoon? Pureuduin OpenAI:n A Practical Guide to Building Agents -oppaaseen ja havaitsin nopeasti, että vaikka opas antaa hyvän lähtökohdan, se ei vielä riitä yrityskontekstissa. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, mitä opas tekee hyvin, missä se jää vajaaksi ja mitä meidän täytyy ottaa huomioon, jos haluamme rakentaa agentteja, jotka eivät vain toimi vaan myös lunastavat paikkansa luotettavana osana liiketoimintaa.
-
Tekoäly muuttaa palveluhallintaa – muttei ehkä niin kuin luulit
Tekoälyn mahdollisuuksista palveluhallinnassa puhutaan nyt laajasti. Keskustelu keskittyy kuitenkin usein siihen, miten tekoäly voi tehostaa ITSM-järjestelmien sisäisiä prosesseja: Nämä ovat arvokkaita kehitysaskeleita – mutta entä jos suurin muutos ei tapahdukaan siellä? Kaksi tasoa: optimointi vs. uudelleenajattelu Olemme tottuneet käyttämään tekoälyä nykyisen ITSM-paradigman sisällä. Tässä kehyksessä AI tarkoittaa:✔️ tehokkaampaa automaatiota✔️ nopeampia vasteaikoja✔️ parempaa raportointia Tämä ei muuta itse mallia – se vain kiihdyttää vanhaa koneistoa. Aidosti kiinnostava kysymys on: Mikä voisi olla palvelunhallinnan uusi paradigma tekoälyn aikakaudella? Palvelu näkymättömäksi: AI käyttäjän arjessa Yhä useammin palvelu ei ala pyynnöstä, eikä sen toteuttamiseen tarvita prosessia. Palvelu voi tapahtua: Esimerkkinä voisi olla👩💻 Käyttäjä kysyy miksi Excel näyttää oudolta. → AI katsoo ruutua ja neuvoo,…
-
Hybridimalli vai yhtenäinen viitekehys palvelunhallinnassa keskisuuressa yrityksessä
Keskisuurissa yrityksissä palvelunhallinnan uudistaminen haastaa usein perinteiset tavat toimia: pitäisikö kaikki organisaation osa-alueet sovittaa yhteen malliin, kuten ITILiin, vai olisiko ketterämpi hybridimalli, jossa yhdistellään eri viitekehyksiä (esim. ITIL, USM ja Business Technology Standard), parempi vaihtoehto? Tässä kirjoituksessa vertaillaan näitä vaihtoehtoja käytännönläheisesti ja esimerkkien kautta. Löydät analyysin eri mallien vahvuuksista ja heikkouksista, käytännön kokemuksia hybridimallien onnistumisista ja kompastuskivistä sekä selkeät suositukset, miten luoda joustava mutta hallittu palvelunhallinnan kokonaisuus. Jos haluat tietää, miten yhdistää palvelunhallinnan parhaat puolet menettämättä ketteryyttä ja innovaatiokykyä, tämä kirjoitus voi auttaa
-
Muutosjohtaminen ei ole projekti – vaan tapa elää muutoksen keskellä
Viime vuosien aikana työelämä on ollut jatkuvaa muutosta, eikä nykyisen työpaikkani matka ole ollut tästä poikkeus. Samanaikaisesti, kun organisaatiota on kehitetty ja teknologiaa uudistettu, olemme johtaneet muutoksia – välillä onnistuneesti, välillä kompastellen. Tämän blogikirjoituksen taustalla on syvempi pohdinta siitä, mitä muutosjohtaminen tänä päivänä tarkoittaa, mitä olen siitä oppinut, ja miten aion kehittää omaa johtamistani tämän kaiken keskellä.
-
Miksi strategiset tavoitteet jäävät usein taktisiksi?
Johdanto Monissa yrityksissä strategiset tavoitteet jäävät käytännössä taktisen tason tavoitteiksi tai ne määritellään kokonaan väärin. Toisin sanoen yritys luulee määritelleensä strategian, mutta onkin asettanut vain lyhyen aikavälin operatiivisia päämääriä tai pelkkiä mittareita. Tämä ilmiö on tunnistettu niin liikkeenjohdon tutkimuksissa kuin asiantuntijoiden kokemuksissa. Esimerkiksi erään arvion mukaan jopa 70 % yritysten strategiasuunnitelmista epäonnistuu juurikin toteutuksen puutteiden vuoksi – osittain siksi, että tavoitteet eivät olleet alun perin aidosti strategisia. Tässä raportissa käsitellään, mitä eroa on strategisilla ja taktisilla tavoitteilla teoriassa, miksi yritykset usein päätyvät asettamaan taktisia tavoitteita strategisten sijasta, mitä seurauksia tällä on pitkän aikavälin menestykselle, sekä mitä asiantuntijat ja tutkimukset aiheesta sanovat. Lopuksi annetaan esimerkkejä väärin määritellyistä strategisista tavoitteista ja verrataan niitä aidosti strategisiin tavoitteisiin. Strategiset vs.…
-
Tekoäly ja teknologian mullistus musiikin tekemisessä
Viimeisen vuoden aikana olen tutustunut tekoälyn vaikutukseen musiikin tekemisessä, palveluihin jotka mahdollistavat musiikin generoimisen yhdellä promptilla tai omiin sanoitukseen sopivan melodian luomisen. Tämä tyyppinen musiikki jakaa voimakkaasti mielipiteitä siitä onko tämä eettisesti oikein. Kaikki generatiivisen tekoälyn tuottama materiaali kuitenkin pohjautuu koulutusmateriaaliin joka on joko luvallisesti tai luvattomasti käytetty mallin kouluttamiseen ja muusikot ovat eri yhteyksissä vaatineet joko korvauksia musiikkinsa käytöstä tai taloudellista hyvitystä – tästä aiheesta on kirjoitettu muun muassa esimerkiksi Forbesin artikkelista. Tekoäly – luovuuden ja innovoinnin katalysaattori Generatiivinen tekoäly ei ainoastaan synnytä kysymyksiä, vaan se tarjoa myös uusia mahdollisuuksia. Se voi toimia katalysaattorina, joka avaa uusia tapoja ilmaista itseään niille (kuten allekirjoittanut), jotka eivät osaa soittaa tai laulaa…
